sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Hyvää joulua!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! 

God Jul och Gott Nytt År 2015!
 

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Välikorvantulehdus

Maanantaina käytiin eläinlääkärissä, mutta aika siirrettiin keskiviikolle, kun praktiikan veriarvojen tulkintakone oli rikki, kotiin mukaan saatiin lisää antibiootteja. Viimeisen viikon aikana Tiltun pää on kallistunut huomattavasti oikeaan, huippaamista on ollut lähinnä ylös noustessa ja joskus liikkeelle lähtiessä. Muuten Tiltu on ollut pirteä, syönyt hyvin ja lenkkeillyt mielellään.

Esitutkimuksessa yleisvointi todettiin hyväksi, eikä Tiltulla ollut kuumetta ja kananiaalihermot olivat kunnossa. Tiltu rauhoitettiin ja nokosten aikana lääkäri tutki korvat, otti verikokeen ja röntgasi pään alueen. Röngenissä ei löytynyt mitään normaalista poikkeavaa eli ei viitettä kasvaimeen! Verikokeessa munuaisarvo urea oli koholla, mutta johtuu todennäköisesti lääkekuurista, koska edellisessä verikokeessa ennen lääkekuuria arvot olivat ok.  Korvakäytävät olivat normaalit ja tärykalvot ehjät. Oikeassa korvassa oli hieman eritettä tärykalvon lähellä ja molemmissa korvissa oli samanlaiset turvotusmuutokset, mikä voi olla seurausta väli- tai sisäkorvantulehduksesta. Lääkäri arveli pään head tilt-oireiden vahvistumisen johtuva siitä, että antibiootti ei enää tehonnut kuurin lopussa. Tilalle kuukauden kuuri vahvempaa antibioottia ja kortisoonia välikorvantulehdukseen.  Jos oireet jatkuvat kuurin loputtua kokeillaan tärykalvon puhkaisua ja/tai käydään magneettikuvissa. 
Tiltu

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Huimaa edelleen

Tiltun kilpirauhaskokeiden tulokset tulivat viime viikolla: kilpirauhasen toiminnassa ei ole vikaa, mutta ala-arvot viittaavat tulehdustilaan. Nyt on kohta kaksi viikkoa antibiottikuuria alla. Tiltulla huippaa makuulta noustessa, turkin ravistelun jälkeen ja pää & väliin myös liike kallistuu hiukan oikeaan. Viime viikonloppu ja alkuviikko olivat Tiltun ulkoilutuksen kannalta aika lohdutonta, kun pyörätiet ja metsäpolut olivat peilijäällä. Tiltu asioi omalla pihalla tai lähimetsikössä, pääsi aktivoitumaan H-kylään äidin ja isän lihapatojen ääreen ja söi ennätysmäärät luita. Loppuviikosta on päästy jo pikku lenkeille ja viikonloppuna päivänvalolla metsään koko lauman kanssa. Ja kyllä mummo on ollut onnellinen! Tiltu on liikkunut varsin reippasti, mutta jos vauhtia on liikaa tai alusta on erityisen epätasainen, näkee liikkeestä, ettei tasapaino ole paras mahdollinen. Tasapaino pitää alamäkeen, mutta ylämäkeen näkyy oikealle kallistuminen. Kunhan lääkekuuri loppuun viikon päästä, käydään taas eläinlääkärissä.
Tiltu

tiistai 25. marraskuuta 2014

Tiltun kuulumisia

Eilen Tiltu kävi eläinlääkärissä tutkittavana. Vaihtoehtoina olivat välikorvantulehdus, kilpirauhasen vajaatoiminta, aivokasvain tai vestibulaarisyndrooma. Korvista ei löytynyt mitään hälyyttävää. Tosin Tiltu pisti dramaattisesti vastaan korvien tutkimuksissa vaikka toimenpide on kivuton sekä verinäytteen otossa. Verikokeet kuitenkin otettiin ja niistä tarkistettiin munuaisarvot ja tulehdusarvot: munuaiset olivat kunnossa, mutta valkosolut viittasivat mahdollisesti tulehdukseen eli välikorvan tulehdusta ei voitu sulkea pois. Kilpirauhasen vajaatoiminnan poissulkemiseksi verinäytteet lähetettiin eteenpäin ja tieto niistä tulee muutaman päivän sisällä. Mahdolliseen välikorvantulehdukseen Tiltu sai kolmen viikon antibioottikuurin. Jos tilanne ei asetu lääkekuurilla, jatketaan tutkimuksia röngenillä/magneettikuvilla. Jos sieltä ei löydy mitään, jää diagnoosiksi vestibulaarisyndrooma. 

Tällä hetkellä Tiltu kallistuu liikkeelle lähdettäessä oikealle ja pää on myös hiukan vinossa samaan suuntaa, liikkeelle lähdettäessä Tiltu saattaa myös kompuroida, mutta perjantain kaltaista dramaattista takapään pettämistä ei ole tapahtunut. Pahoinvointia ei tunnu olevan ja ruoka maistuu ja häntä heiluu. Jospa tämä tästä. Mutta jos oireet vain pahenevat, pitää miettiä, mikä Tiltun elämänlaadun kannalta paras ratkaisu. 
Tiltu

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Viivy vielä vierelläin

Perjantain vastaisena yönä heräsin Tiltun liikehtimiseen sängyssä. Tiltu yritti pystyyn, mutta sitä huimasi ja se hoiperteli. Käytin sen ulkona ja se rauhottui nukkumaaan. Seuraavana aamuna se oli oma itsensä ja kävi normaalin lenkin. Kun tulin töistä kotiin, kuulin jo ovella Tiltun "tervetulolaulun", jonka se päästää, kun tulen kotiin. Järkytyksekseni se hoiperteli vastaan ja takapää petti alta. Tästä huolimatta se nousi pystyyn ja yritti laukata käytävässä ja hypätä minua vastaa, jolloin takapää petti taas. Otin sen syliin, jossa se iloisena ja onnellisena nuoli kasvojani. Olin aika kauhuissani! Edellisyötä lukuunottamatta mitään ennusmerkkejä kunnon romahtamisesta ja takapään pettämisestä ei ollut! Tiltu on ollut pirteä ja reipas ja liikkunut hyvin! Viikko sitten oltiin jopa rallytoko-kurssilla!

Hetken päästä päästin sen sylistä pois, jolloin se hoiperteli selvästi oikealle edelleen ylettömän onnellisena häntää heiluttaen. Kipuja sillä siis ei ainakaan ollut. Hoipertelu rauhottui hetken päästä. Soitin pari puhelua ja syyksi oireisiin epäiltiin vestibulaarisyndroomaa eli vanhoilla koirilla esiintyvää tasapainohäiriötä, joka yleensä meneen ohi itsestään. Syndrooma aiheuttaa tasapainohäiriön lisäksi pahoinvointia, mutta ei aiheuta kipua. Maanantaina käydään vielä eläinlääkärissä. 

Viikonlopun aikana tasapaino on heittänyt lähinnä makuulta noustessa ja liikkeelle lähdettäessä sekä, jos Tiltu on puistellut turkkiaan, mutta ei kuitenkaa niin paljon, että se olisi kaatunut. Ruoka maistuu, potilas on pirteä ja Tiltulla on selvästi tylsää, kun on päässyt vain tarpeilleen lähimetsikköön. Iltapäivän pissatusretkellä se yritti jopa spurttailla. Toivotaan, että diagnoosi on vestibulaarisyndrooma eikä mitään sen vakavampaan! Vielä en olisi vielä valmis hyvästeihin. 
Tiltu

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Leikin hurmaa

Repo on leikkinyt innoissaan puolivuotiaan kelpiepojan Tikon (Didaktic's Joyride) kanssa.
Poseerausyrityksiä:
Repo & Tiko
Tiko & Repo
On hiiviskelty:
Repo
Tiko
Ja oltu hippasilla
Ja on ennenkaikkia painittu:
Äly ja väläys

Treeniä & herneitä

Tällä viikolla Repo on harjoitellut kaukojen vaihtoja kevyet hernepussit etukäpälien päällä. Tämän lisäksi siihen on liitetty etupalkka pöydällä, pitämässä ajatus etenpäin. Homman idea alkaa valjeta Revolle. Myös Råtta on tehnyt kaukoja hernepussit takajalkojen päällä. Råtalle taas homman idis ei ole niinkään selvä, teputtaa voi, vaikka käpälän päällä on hernepussit. Ei paljon hetkauta.
Repo
Eilen koko lauma kävi hallilla treenailemassa, samoin tänä aamuna. Tänään vireen säätely oli selvästi hankalampaa, piipauksia tuli useammassa kohdassa, mutta lopulta saatiin taas pilli hiljaiseksi. Lyhyt pisalenkki ei riittänyt alle eli ensi kerralla pitää käydä ensin pitkä metsälenkki alle! Oma moka siis.

Kauan eläköön uusi kuningatar!

Meidän laumassa valta on vaihtumassa. Hänen korkeutensa universumin valtiatar Råtta on menettämässä otettaan vallan kahvasta. Valtaa on anastamassa sisarentytär Repo, joka on alkanut puolustamaan Tiltua Råtan näppäisyiltä. Iän myötä Tiltun kuulo on huonontunut ja samoin hoksottimet ovat heikentyneet, eikä se aina huomaa Råttaa ja sen varoituksia. Jos Repo kuulee Råtan ärähtävän, se ryntää Tiltun avuksi ja pakottaa haukkumalla Råtan pois Tiltun luota. Repo jopa ennakoi tietyt tilanteen esim. lenkille lähdön, jolloin Råtta voi karkotta muita läheltään ahtaassa eteisessä ja asettuu jo asemiin Tltun turvaksi. Yhden kerran rauhanturvaaminen on mennyt yhteenotoksi, jolloin Repo kiepautti Råtan pienellä vaivalla alleen. Råtta on näpsijä, muttei tappelija, eikä se hae tappelua, vaan on tottunut hallitsemaan katseella, olemuksellaan ja nopeilla näpäytyksillä. Repo on tullut myös Mollin tueksi ja eilen lenkillä se karkotti Råtan pois leikkikaverinsa luota, jolle Råtta antoi (kylläkin ihan oikeutetusti ja hillitysti) palautetta törmäämisestä. Repoa Råtta ei ole uskaltanut näpsiä aikoihin.
Repo

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Lunta, treeniä ja kurssia

Perjantaina satoi reilustu lunta, mutta ikävä kyllä lumisade vaihtui vesisateeseen jo lauantaina ja nyt on kahlattu sohjossa vesisateessa. Perjantaina Repo treenasi kaukoja, tunnaria, jättäviä, seuraamista, viivettä luoksetulohin ja noutoa.  Noudossa vinkaisi kerran, mutta muuten oli hiljaa. Tunnari oli aika levoton.  Råtta teki pari juttua ilman palkkaa ja palkan kanssa ruutua, seuraamista ja kaukoja.

Repo
Råtta
Lauantaina mummot tekivät aktivointitokoa. Råtalle naksuttelin ruutuunmenoja, treenasin merkkiä ja  seuraamista sekä tunnaria tavara- ja kapulapaljouden seasta. Repo teki merkkiä ja ruutua, seuraamista, luoksetulo stoppeja ja samaa tunnaritreeniä kuin Råtta. Ja aivan hiljaa.
Molli
Tiltu
Tänään Revolla oli Oili Huotarin koulutus KAS:n hallissa. Nyt tuntuu, että treenimotivaatio alkaa palata, kun sai neuvoja, miten jatkaa kaukoja!!! Harkitsin nimittäin jo tekniikan vaihtoa. Palautteksi saatiin, että tekniikka Revolla on hyvä, kun malttaa keskittyä ja etukäpälät paikoillaan sopii sille. Jes!!!

Kaukoihin saatiin ohjeeksi harjoitella makupalasta luopumista. Repo on ahne ja kyttää makupalaa = ei keskity.  Makupala laitetaan käteen sen leuan alle ja aluksi se saa sen luvalla, kun luopuu siitä ja tarjoaa katsekontaktia. Sitten siirrytään vaatimaan kaukojen vaihtoja makupala sen edessä kädessä. Makupala on leuan alla, kun vaihtona on seisominen ja enemmän kuonon edessä, kun pitää istua.  Aluksi vapautetaan makupalaan vaihdon onnistuessa, vähitellen vaaaditaan siinäkin ensin katsekontakti ennen vapautusta palkalle. Tällä tekniikalla saadaan ajatus taaksepäin ja vaihdot maltillisemmiksi.

Toisena vinkkinä oli käyttää pieniä hernepusseja etukäpälien päällä muistuttamassa, että niiden pitää pysyä paikoillaan. Tällä tavalla voidaan kasvattaa myös etäisyyttä. Makupala voi olla myös molemmilla sivuilla lapojen kohdalla ja käpälien edessä. Tuo hernepussi-tekniikka pitää ehdottomasti testata! Ja etupalkka on Revolla toiminut hyvin, joten takapalkka saa jäädä kokonaan unhollaan. Makupalasta luopumista minulle on jo tarjottu kerran aiemmin neuvoksi kaukoihin.

Vire- ja piippausongelmaan sain neuvoksi kuunteluharjoitukset. Äänen kanssa tapellessa Revon sivulletulo läheteysliikkeissä on mennyt nihkeäksi. Jos se ei tule sivulle hyvin ja kunnon asenteella, homma ei jatku, vaan se käsketään pois. Hyvä sivulletulo = kunnon palkka ja homma jatkuu.Merkille mentäessä voi vaatia hyvän seuraamispätkän, jonka aikana koiralle kerrotaan vihjesanat, siitä, mitä on luvassa. Sivulleolotreenejä otin ennen treeniataukoa ja se oli jo menossa parempaan suuntaan eli ehdottomasti lisätreeniä sivullaolon motivoimiseksi!

Merkki ja ruutu ovat Revolla "kuumimmat liikkeet". Ruutuun lähetyksessä saatiin ääni esille, kun teetettiin ensi kaukoja merkillä, kun Repo luuli pääsevänsä ruutuu. Piippaus pääsi, kun sai lähetyskäskyn ruutuun. Tässä neuvona oli kuunteluharjoitukset. Merkillä pitää tehdä esim. kaukoja, vaikka koira olettaa lähtevänsä ruutuun. Ja peli poikki, jos tulee ääntä. Jos ei tee, mitä käsketään, uusi käsky. Jos ei edelleenkään tee, mennään lähelle ja käsketään uudestaa. Kehu ja uudestaan etäisyys ja sama uusiksi. Kerralla onnistuneesta palkka, toisinaan lupa juosta ruutuun. Myös matkalla ruutuun pitää olla kuulolla, siinäkin voi käskyttää maahan tai seisomaan. Ruudussa myös esim kaukoja, sieltä käsky sivulle ja matkalla esim pysäytys. Ja nämä kaikki pitää tehdä kunnolla. Ja kuunteluharjoituksia tietysti myös muihin liikkeisiin.

Taidan kuitenkin pitää Revolla pääpainon äänehallinassa vireensäätelyssä. Kuuntelutreenejä pitää tiedysti tehdä!!  Ennen treeniataukoa makupalan käyttö vireenlaskussa oli jo aika vähäistä ja ääntely harvinaista, pääpaino oli vireenlaskemisessa. Ja aika hyvin Repo jo itse laski virettä esim. merkillä. Pitää sulatella asiaa vielä.

torstai 23. lokakuuta 2014

Paluu treenien pariin

Repo on tehnyt paluuta entisten mittojensa lisäksi treenien pariin.
Repo
Repo
Emäntä on tämän viikon lomalla on ollut aikaa polkaista treenit käyntiin. Viikonloppuna käytiin testaamassa OKK:n uusi mattopohjainen halli. Ja treenisuunnitelma oli alusta lähtien typerä koiran kierroksiin nähden!!! Aloitin parilla palkattamuusliikkeellä, jolloin Repo piippasi ja kunnolla! Ei muuta kuin paluu namitusharjoituksiin. Porukalla tehdyt paikallaolot sujuivat hyvin, istumaannousun ennakointia lukuunottamatta. Samalla kertaa myös Råtta treenaili ruutua, seuraamista ja noutoja. Mummo tekivät aktivointitokoa.

Tiistaina Revolla oli kova yritys äännellä, mutta namituksilla ja katkaisemalla liikkeen, jos ääntä tuli, sain vireen kohdilleen ja äänen pois. Keskiviikkona treenattiin porukalla ja teemana oli oikea vire ja äänettömyys: alle tehtiin liikkeestä seisominen ja jatkettiin namitettuun noutoon ja luoksetuloon. Ei piipannut kertaakaan!! Luoksetulossa pitää muistaa treenata viivettä. Loppuun kaukoja, jossa liikkuu maasta seisomaan noustessa sekä istumisesta seisomaan noustessa. Tällä hetkellä etupalkka toimii takapalkkaa paremmin. Jospa tähän kohta olisi tulossa apuja kurssilta viikonloppuna! Råtta teki palkatta idarin ja kaukot ja palkattuna noudon ja seuraamista.

Pakkaset ovat taas täällä! Onneksi! Viime viikonlopun ränrä- ja vesisade oli ankeaa!Aamulla oli pakkasta -10 C ja lammet jäässä:
Molli
Molli
Repo
Råtta
Råtta
Råtta
Keskiviikkona käytiin mökillä makkaranpaitossa & lenkillä kirpakassa pakkasilmassa.
Råtta villasta yllä makkaranpaiston ajan
Tiltu sai pitää villapaidan päällä koko keikan ajan
Tiltu
Molli
Molli
Råtta
Repo
Råtta
Repo
Råtta

lauantai 18. lokakuuta 2014

Pakkasia

Tämä viikko on nautittu kuivasta kelistä ja pakkasista. Kuvasaastetta:
Repo
Repo
Molli ihmettelee, mihin vesi hävisi rapakosta
Molli
Molli & Repo
Molli & Repo
Molli
Molli
Råtta & Molli
Råtta & Repo
Repo
Råtta
Molli
Molli
Molli
Repo & Molli
Råtta
Tiltu
Tiltu
Råtta
Råtta
Råtta
Molli
Repo
Repo